Säteilevän valaiseva kuva
olemassaolon näkymisestä
huone jossa miellyttävät tuolit
joita katsella eläinmäisin vaistoin
ja tarvittavan asennon sisältä
joka jollakin muistuttaa ravihevosen
hyvin kehittyneestä kaulasta
turkkilaisessa kylvyssä
Decameronesta
oikein väärässä olevana
siitä mikä seuraa kuuden vuoden aherrusta
armottomana itseään kohtaavasta
ja yleensä voimakkaasta ilmaisusta.
torstai 22. marraskuuta 2007
Lähettänyt Liisa Patovirta klo 1:56 ap.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti