perjantai 9. toukokuuta 2008

Kaikki mikä nousee, laskee jonakin toisena päivänä.
Avioliiton jälkeen tulee toinen avioliitto.
Puhvelit ovat kauniita ja sinäkin olet, lukijani.
Mitä minussa on sellaista, mistä ihmiset eivät pidä?
Yhtä hyödytöntä olisi kysyä mitä ruohossa on sellaista.
Että se on yhä tässä, että vain talvi saa sen katoamaan.
Jokainen muoto on liikaa, eräänlainen teesi.
Kuten yhdessä, sinun, muovikassi joka on täynnä
papereita. Niiden avulla voi päästä toiselle alueelle,
sinuun, joka on kieli, auringossa vaaleneva ja yöllä tumma.

Ei kommentteja: