EPÄONNISTUNEITA
Olkoon niin että toivotaan että niin ei käy.
Kaikki oli jäänyt kesken lumen vuoksi.
Karhumainen ihminen ei koskaan tai tarkoitan ei milloinkaan.
Tässä on joskus ollut intiaanien hautausmaa.
Hyvin täyteläiset kengät tai galleriassa tarjoiltava Masi-valkoviini.
Olkoon tämä tietämättömyyden verho välillämme.
Pelkkä nimi Juhana Blomstedt.
Nenä näytti siltä että voisi luennoida mielestä.
Leuka taas siltä että sitä alas ei vielä ole tarpeeksi valunut.
Näin purossa viikatteita ja olisin halunnut tarttua.
Muuta on mahdotonta tuntea.
Aa, se täytyy ajaa pois.
Ajaa kokonaan koska vinssiä ei ole.
Koska ei ole mitään sellaista kuin karhun leukojen puristusvoima.
maanantai 7. tammikuuta 2008
Lähettänyt Liisa Patovirta klo 1:52 ap.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti