perjantai 28. maaliskuuta 2008

Hän katseli pieniä puita, jotka etäällä oli huomannut, niissäkin oli ääniä jotka muistuttivat käyrätorvesta. Yhtä lailla kummallinen metallisuus, johon saattoi vaipua kuin saveen. Savesta muovaantuneita talot olivatkin, niiden ovet näyttivät pianon koskettimilta. Mutta eräästä käveli ulos herrasmies, jonka takana hänen rouvansa oli hilleri kaulasssaan. Eräänlainen teloitettu sartrelainen hilleri, jonka kesken luentoa oli suojauduttava joka puolelta lentäviä luoteja vastaan. Tässä yhteydesssä musiikilla on hyvin merkittävä vaikutus, se suojaa meitä maailman saasteilta.

Musiikin tehtävä on suojata pienhiukkasia vastaan, jotka työntyvät tuon tuosta aivoihin. Musiikki on niille myrkkyä, se saa struktuurin värähtelemään juuri epäotollisella tavalla noille pienhiukkasille perkeleille. Rakastan musiikkia.

Ei kommentteja: