Äärianalyysi: kysymys ei suinkaan ole siitä että pyrkisit tietoisestoi unohtamaan kuka olet tai että peittäisit tietoisesti jotakin, haluaisit olla näkemättä. Mutta ehkä kyse on siitä, että kiinnität sellaisiin asioihin huomiota, johon muutoin et kiinnittäisi. Yksinkertaiset harjoitteet saattavat auttaa pitkälle: tarkastele esineita vailla intohimoa, ota joka aamu käteesi yksi tietty esine, mikä tahansa, hyvin arkinen, ja koeta löytää siitä uusi puoli. Äärianalyysi tähtää tähän. Näe kuinka kengän pohja yhtyy sen laitoihin, kuinka pienet pistot ovat epämääräisiä vaikka aluksi näyttivätkin säännöllisiltä. Älä unohda sitä että kysymys on sinusta, kuitenkin. Älä unohda että kysymys ei ole sinusta vaan maailmasta ympärilläsi.

Koeta päästä esineiden sisälle. Sen ei pitäisi olla vaikeata. telttaan pääsee ryömimällä liepeiden alta. Äärianalyysi ei kuitenkaan ole sitä, ainoastaan sen näkemistä. Kun näkee kuinka reitit kulkevat sieltä mistä kuoriaisetkin, näkee myös oviaukon toisella tavalla.

Tilan havainnointi on erityisen hedelmällistä, koska pääkopan sisäpuoli heijastuu siihen niin suoraan. Kiinnitä huomiota esimerkiksi väreihin: millaisena näet keltaisen, sinisen, ollessasi surullinen. Entä niiden reunat?

Äärianalyysi on yksinkertaisesti vain keino kehittää havaintoa. Se ei ole mikään taikatemppu. Kysymys ei ole katseen kääntämisestä.